lauantai 31. joulukuuta 2011

Hyvää uutta vuotta - Happy New Year


                                             

Hyvää Uutta Vuotta 2012 kaikille lukijoille !  
Happy New Year 2012 to everyone !


seuraava blogi ilmestyy viikolla 2  -   the blog continues on the 2nd week of 2012

maanantai 19. joulukuuta 2011

Hyvää joulua - Merry Christmas


Joulu lähestyy, ja etsinkin tämän vanhan, mutta taas niin ajankohtaisen blogitekstin luettavaksi.
Lisäksi löysin saman version Tonttujen  jouluyöstä, jota käytämme myös tunneilla. Linkistä suoraan
musiikkiin.
https://www.youtube.com/watch?v=NZYARdjumZ4

Kansanperinteen siirtäminen on osa lasten varhaiskasvatusta, niin myös tanssissa.  Joulu tarjoaa monia mahdollisuuksia tähän.  Tanssimme joka vuosi perinteisen Tonttujen jouluyö- laululeikin, ja teemme sen perinteisellä tavalla.
Ensimmäisellä kerralla tanssiessamme, lapset katsovat meitä aikuisia ihmetellen, ikään kuin ajatellen "Mitä ihmettä te oikein teette?"   Lasten ihmetykselle on kyllä hyvä syy, yhtäkkiä aikuiset pitävät etusormiaan pystyssä ja laulavat "tip-tap", puhumattattakaan kohdasta "syövät paistia ja juovat lientä" ja aikuiset syövät leikisti.
3-vuotiaalle laululeikki avautuu lähes heti, koska hän osaa jo leikkiä kaikkia eri laulun vaiheita, hän osaa jo yhdistää mielikuvien käytön toimintaan, mutta 1-vuotiaat ovat ihmeissään...
 Mutta me jatkamme ja  tanssimme joka kerta saman laululeikin, ja  kolmannella tai ainakin neljännellä kerralla pienimmätkin ovat saaneet leikistä kiinni, sormet nousevat haparoiden pysytyyn kun laulamme "tip-tap" ja hymyjäkin näkyy.

Tonttujen joulyö on kansanperinteen siirtämistä, mutta  samalla aivan loistava tapa opettaa hienomotoriikkaa, sormien erottelua, voi harjoitella  myös ison piirin ja pikkupiirin tekemistä, sekä puhaltamista, kun "soihdut sammuu".  Tämä vanha laululeikki on täynnä pedagogisesti hyödyllisiä  kohtia unohtamatta sitä tärkeintä - lapsilla ja aikuisilla on hauskaa yhdessä tanssin parissa.

Lämmintä joulumieltä kaikille ja "leikitelkää kuusen alla"


Passing on our folklore traditions is a part of children´s early art education, also in dance.  Christmas offers many oppurtunities to do that. Every year we dance and sing the traditonal "  the Christmas night of the elfs" in the dance class.

The first time we dance and play this, young children usually look at us adults with amazament as if they were asking us " what in the world are you doing?" .  There is a very good reason for children´s confusion, all of a sudden adults hold their index fingers up singin "tip-tap", not to mention the part " eat and drink" in the song, and we adults play eating.

3-year old dancers usually get the idea of the song right away, because he or she can play and dance all the verses of the song - he or she can combine imagining and action, but 1- year olds look sceptical...

But we go on and sing and dance this elf-song every time and then on the third or on the fourth time even the smallest are getting the idea and having fun; fingers are getting up and smiles can be spotted.

"the Christmas night of the elfs" is a part of  the Finnish chritmas traditions but it is also a good way to to teach motor coordination, isolation of the fingers. One can also teach how to make big circles and small circles and blowing for example " when the lights go out".  This very old song is full of pedagogical oppurtunities and  most importantly - children and adults can dance and have fun together.

Merry christmas and " dance under the christmas tree"















torstai 8. joulukuuta 2011

kuperkeikka -somersault



"Lapset rakastavat kieppua ja pyöriä ja heittää kuperkeikkaa" sanoi minulle eräs tanssinopettaja jo kauan aikaa sitten.  Mutta olen aina vähän varonut kuperkeikan opettamista ihan pienille, koska heidän liikkeensä voivat olla vielä niin hallitsemattomia.

Nyt kuitenkin eräs toinen kollegani opetti minua opettamaan kuperkeikan, ja kappas, hänen ohjeillaan kaikki onnistuivat, niin lapset kuin aikuisetkin. Eli;

1.  Lapsi laittaa pään lattiaan omien käsien väliin
2. aikuinen keventää lapsen lantiosta, ja auttaa lapsen ympäri
3. aikuinen kontrolloi, että lapsen leuka menee rintaan ja hänellä on koko ajan muuttaa liikkeen suunta
4.  kuperkeikan jälkeen kehutaan lasta  

Tärkein ohje puuttuu vielä ( ja ehkä vaativin ) - ensin opettaja näyttää mallia ja tekee kuperkeikan itse!

Iloisia kuperkeikka- kokeiluja, ja olkaa kuitenkin varovaisia!




"Children love to spin and whirl around and somersault" said one dance teacher to me a long time ago.But I have always been litte worried as for teaching somersaults to very young children. I ´ve felt that their movements  can easily become  uncontrolled.

Now on of my other fellow dance teacher taught me how to teach a somersault and, to my surprise, wih her instructions every one succeeded, the children and the adults, so here are the directions:

1.  the child puts his or her head to the ground between his or her hands.
2.  the adult puts his or her hands to the child´s pelvis and takes the weight of the pelvis to his or her own hands, and then helps the child to do a somersault
3.  the adult watches that the child keeps his or her chin against his or her chest, and the adult has ability to alter the direction of the movement at all time
4. after the somersault, the child is praized

The most important piece of direction is still missing ( perhaps the most demanding) - First the teacher shows an example and does a somersault  herself!


Have happy experiments with somersaults, but please be careful though!









sunnuntai 4. joulukuuta 2011

lisää mielipiteitä...more opinions...


kuva:windynookprimary.org
 
Keskustelu päivähoidon laadusta jatkuu - tällä kertaa radiohaastattelussa oli  Marjatta Kalliala ( FT Helsingin yliopisto), joka oli sitä mieltä, että vanhemmat vievät lapsiaan päiväkotipäivän jälkeen harrastamaan, koska vanhemmat kompensoivat päiväkodeista puuttuvaa ohjattua toimintaa esim. taide- ja liikuntaharrastukset.
Kuuntele koko haastatteluhttp://areena.yle.fi/audio/1321966982268


Tämä herätti minut pohtimaan omia taaperotanssiryhmiäni.  On totta, että osa lapsista tulee aamulla tunnilleni vanhempansa kanssa, ja vasta sitten vanhempi vie lapsen päiväkotiin.  Tunnen iloa, että aikuisen ja lapsen tanssitunti koetaan tärkeäksi niissäkin perheissä, joissa lapsi ei ole enää kotihoidossa.

Mutta olisi upeaa, jos me taideopettajat voisimme olla pysyvämpi osa päiväkotien arkea, jolloin lapset saisivat taideaineiden opetusta hoitopaikassaan.  Tiedän, että jotkut tanssikoulut ja päiväkodit tekevät yhteistyötä juuri tällä tavalla esim. Vantaan tanssiopisto tekee yhteistyötä päiväkotien kanssa Vantaalla. Mutta paljon olisi vielä tehtävää... Mikä olisi se malli, että taideopettajat ja esimerkiksi päiväkodit löytäisivät toisensa paremmin?

Se on kuitenkin varmaan, että meidän taidekasvattajien on pidettävä opetuksemme laadullisesti korkeatasoisena joka tunnilla. Kuten Marjatta Kalliala sanoi:" varhaiskasvatuksessa laatu lunastetaan joka päivä"
Työn iloa kaikille!


Discussion about the quality of day care continues - this time Marjatta Kalliala (Helsinki University )shared her  opinion that nowdays parents take their children to different hobbies after the day care day, because their children are not given the education for example in arts and sports, parents would like their children to have.  Lissten to the interview http://areena.yle.fi/audio/1321966982268


This opinion woke me up to think about my own toddler´s dance groups.  It it true that some of the parents come first to my dance class together and then take their child to the day care and go to work themselves.
I ´m glad that the dance class is considered important in those families where the childten are not in spendin their days at home any more. 


But wouldn´t it be wonderful, if we the art teachers could be a more permanent part of the every day activities in the day care services?  I´m aware that some dance schools co-operate with day care for example in Vantaa, that is already happening.  But more could be done in general.. What would be the solution, that the day care services and art educators could find each other better?


One thing is sure; we, the teachers in art education must keep the quality of our teaching  high in every class. As Ms Kalliala said: "in early education the quality must be earned every day"
Enjoy the work everyone!


kuva: Lyylinvierestä











lauantai 26. marraskuuta 2011

piparipötkötys - relaxing as a gingerbreadman

muoto- shape
Joulun aika lähestyy, ja meillä taaperotanssissa joulutanssit on jo aloitettu - näin ehdimme toistaa tansseja tarpeeksi monta kertaa.  Pienille lapsillehan kaikki on uutta joulussa; tonttutanssit, joululaulut, joulun värit... ja pipariukot!

Joulun aikaan jokainen taaperotanssituntini loppuu piparipötkötykseen, se on pieni rentoutus, jota voi myös hyvin leikkiä kotona.  Ensiksi vanhempi "leipoo" lasta eli hieroo jäseniä pehmeästi vaivaten, kuten piparitaikinaa, sitten lapsi laitetaan selälleen patjalle, ja hänet voidaan muovata pipariukon muotoon, venyttää raajat pitkiksi ja selkäranka suoraksi.  Lopuksi aikuinen muotoilee lapsen kehon muodon silittämällä kehon ääriviioja pitkin, pipariukko on valmis ( ja toivottavasti myös rauhoittunut ).

Hyvää 1.adventtia kaikille!

The christmas season is coming closer and we have begun our christmas season dances - this way we are able to repeat the  excercise enough manyt times.  About christmas everything is new  for very young children; the elfdances, the carrols, the colors of christmas... and gingerbreadmen!


During this festive season every toddler´s dance class ends with children relaxing as gingerbreadmen.  It is a short relaxation, that can be done  at home as well.  First the parent does the dough, giving a massage for the children.  The the child is placed down to lay on his or hers back,and the adult can shape the child into a shape of a gingerbreadman, strech the hands and legs really long and give  the spine a straight line.  Finally the adult draws gently the new shape with her fingertips - the gingerbreadman is ready ( and hopefully calmed down).

I wish you all a merry first Advent Sunday!








torstai 17. marraskuuta 2011

keskustelua keskustelua... discussion...





Pienten lasten päivähoito herättää paljon keskustelua; hoidon laatu kyseenalaistetaan; liian suuret ryhmät , joita hoitavat liian usein vaihtuvat hoitajat.  Tästä aiheesta kirjoitti mm.kasvatustieteilijä Erja Rusanen 16.10 HS:ssä.  Hän ehdotti joka lapselle omahoitajaa. Hän korostikirjoituksessaan "kiintymyssuhdeteoriaa, jonka mukaan lapsi tuntee olonsa turvalliseksi saadessaan pysyä mahdollisimman lähellä sitä aikuista, johon hän on ensisijaisesti kiintynyt".  Lue koko artikkeli
www.hs.fi/haku/?haku=Erja+Rusanen&lahde=nimilinkki


Taaperoiden tanssitunnilla lapset saavat olla oman turvallisen aikuisensa kanssa, mutta opettaja tuntuu aluksi vieraalta lapsille.  Tanssitunnin lopussa on rentoutumisen aika, jolloin lapset pötköttävät aikuisensa kanssa patjalla.  Silloin käyn silittämässä pienten tanssijoiden " tanssijalkoja", ja joidenkin lasten kohdalla on niin, että voi mennä melkein koko lukuvuosi ennen kuin saan edes koskettaa heidän varpaitaan.  Onneksi lasten luottamus kasvaa opettajaa kohtaan, joka kunnioittaa lapsen omaa tilaa. Jotkut lapset  kapuavat keväällä jo syliini.

Myös yksityiset ja ns.erityispäiväkodit esim. Montessoripedagogiikkaan keskittyneet päiväkodit ovat vaarassa menettää ostopalvelupäiväkodin statuksen, mikä tarkoittaa, että näiden päiväkotien maksut nousevat huomattavasti.  Moni perhe varmasti joutuu miettimään jatkaisiko enää samassa päiväkodissa, vai vaihtaisiko kunnalliseen päiväkotiin.  Toivottavasti perheiden mahdollisuus valita jatkuu, koska vanhemmat ovat lastensa parhaita asiantunjoita.  Jos haluat osallistua tähän keskusteluun, niin voit vaikuttaa laittamalla nimesi addressiin osoitteessa. www.adressit.com

There is a lot of discussion going on with the day care arrengements for young children nowadays.  The quality of day care services is under scrutiny.  There are too many children in a one group, and the day care personnel  changes too rapidly, too often from the chidren´s point of view. An expert in child pedagogics, Erja Rusanen wrote an article about this topic. She underlined  the theory, " that children feel most secure when they are with the person they feel closest to".  Read the article - look up.


In the toddler´s dance classes children are with the closest or second closest person.  The dance teacher feels like a stranger for the children at first.  At the end of each class there is a moment of relaxation, when the children are lying down with their adult.  I go to cuddle  each child, to smooth their "dance feet".  For some children it might take the whole fall and spring term until they let me even touch their toes. Fortunately the trust towards the teacher keeps growing if the teacher respects children´s own space.  By spring time some children climb up to sit in my lap .


Also, the private day care  services and so called special day care services ( such as Montessori - pedagogic- play schools etc. )are in danger of losing their financial aid from the government, which means that their services would become substantially more expensive for the families.  Many parents would have to consider whether to continue with the same day care or whether to change to the goverment funded  day care.
I hope the families are given the  oppurtunity to choose for themselves what is best for their children, after all they know their children best.  
Ifyou would like to read more, go the the www.adressit.com.




lauantai 12. marraskuuta 2011

Kalojen juhlat - the fish party!

Mikä ihme tämä on  - What is this?
sininen kangas - a blue cloth?

                                                              
       










Ei, vaan se on taaperotanssitunnin meri, aallokko, lammikko... mitä vain opettaja tai lapset
tai aikuiset luovat sen avulla.  Kuvassa se on vain kaunis kiiltävä kangas, mutta se kätkee sisälleen paljon.
Suuren kankaan avulla me harjoittelemme rytmiä, keinuva valssin rytmi syntyy kun kangasta heilutetaan rytmissä ylös - alas - ylös -alas.  Aikuiset jatkavat aaltojen tekemistä lapsille, jotka aistivat tuulen hiuksissaan ja yrittävät kurkotella ylöspäin, välillä aikuiset laskevat kankaan alas, ja lapset menevät ihan pieniksi sen alle.  Näin harjoittelemme edelleen käsitteitä ylhäällä ja alhaalla.  Lapset  ovat myös pieniä rapuja tai kilpikonnia jotka ryömivät aivan matalina kankaan alta, ja me aikuiset houkuttelemme heitä liikkumaan niin alhaalla kuin mahdollista.

Lopussa lapset pääsevät kankaan päälle - hypätään lammikkoon.  He tunnustelevat kangasta jaloillaan ja käsillään, kuinka liukas se onkaan!  Viimeisenä "uimme vedessä" eli jammailemme kankaan päällä ja hyppäämme myös lammikosta pois.  Kalojen juhlat! huusi yksi oppilaani, todellakin meriaihe tunnilla päättyy aina kalojen juhliin.
 Sininen kangas oli mukana opetuksessani vasta ensimmäistä syksyä, odotan, mitä kaikkea uutta syntyy seuraavalla kerralla kun kangas otetaan esiin? 

No, for dancing toddlers it is a sea, waves, a pond... what ever the teacher or the children or the adults can create with it.  In the picture it is only a beautiful, shiny piece of cloth, mutta it hides many things in it.
With this blue  thing we practise rhytm, a swinging waltz  can be created by bringin the cloth up-down-up-down.  The adults continue making waves for the children who are standing under the large cloth.  The children and feel the breeze in their hairs as they are trying to reach high up.  Then the adults bring the cloth down and the children go under it as turtles or crayfish, moving as low as possible.


Then the children are allowed to hop over the cloth - jump into the pond! They can feel the material of the cloth with their hands and feet, how slippery it is! At last we all "swim in the water" meaning  we all dance on the cloth and  jump off the pond  also.  The fish party! shouted one little dancer, and indeed, the sea theme always ends with the fish party.
This was the first time that I included this item in the toddlers`dance lesson, so I ´m really anticipating what can be created with it the next time?


  

tiistai 1. marraskuuta 2011

kuvia pictures

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa? 

Tanssii taaperon kanssa blogi etsii kuvia -  lähetä minulle kuva, jossa aikuinen tai lapsi tanssivat, erikseen tai yhdessä, niin julkaisen sen blogissani. Voit kertoa mitä kuvassa tapahtuu, tai mitä ajatuksia kuva sinussa herättää.  Jos et halua, niin en julkaisen kuvissa olevien henkilöiden nimiä.


A picture tells more than thousand words?


Dances with toddlers blog is seeking pictures -  send me a  picture with an adult or a child dancing or moving, alone or together, and I´ll publish it.  You can tell me what is happening in the picture or your thoughts about the picture.  I´ll publish the names of the people in the pictures only with your permission.





torstai 27. lokakuuta 2011

Taaperotanssitunnit ovat taas hyvässä vauhdissa.  Alkujännitys on ohi sekä osallistujien, että opettajan kohdalta.  Tiedetään mitä odottaa kun tullaan tunnille, miltä se opettaja taas näyttikään ja  kuinka suuri se tanssisali olikaan.  Itse muistan jo kaikkien nimet ja alan tutustua lasten persoonallisuuksiin.
Tanssihetki kerran viikossa ei ole kovin usein 1-2 vuotiaan näkökulmasta, vaikka aikuisesta saattaa tuntua, että taasko täällä?   Säännöllinen käyminen kuitenkin kannattaa, koska tanssitunnin tilanteen tullessa tutuksi lapselle hän pystyy olemaan rentoutuneempi ja osallistumaan toimintaan.
Alku on ohi, mutta onko ryhmä jo ryhmäytynyt? Ovatko lapset toisilleen tutun oloisia? Ovatko vanhemmat "kotonaan" toisten seurassa?  Vierastavatko lapset vielä opettajaa?

Muutama rohkea 2-3-vuotias uskaltaa jo tarttua minua kädestä piirissä, mutta aika moni vetää käden vielä itselleen, ja se on ihan sallittua.  Lapset tutustuvat hitaasti ihan vieraaseen aikuiseen - tunnin opettajaan.  Taaperotanssitunneilla ei ole kiire tehdä asioita - ei edes ryhmäytyä.

The toddler Dance Classes are going on again. The nervousness of the beginning is over, considering both dancers and the teacher.  Everybody knows what to expect when entering the class, how the teacher looks like and how spacious the dance room is.  I myself remember all the childrens´names and start to get to know their personalities as well.  


A dance moment once a week is not very often from the children´s point of view, even though the adults might feel that I´m here again! Coming to the class is worth while though because when the dancing situation becomes familiar for a child, he or she can be more relaxed and participate in the activities.

The beginning of the fall term is over,  but is the group a group already? Do the children find other children familiar? Do the children find the  teacher a bit of a stranger?


A couple of the children ( the bravest and the oldest)  take my hand in a circle, but most of the children still keep their hand away from my hand, and that is very much allowed.   Children get to know a new adult - the teacher slowly.  There is no hurry in the toddlers´ dance class, not even to become a group.



torstai 20. lokakuuta 2011

Miksi tanssia lapsensa kanssa eikä mennä vaikkapa puistoon?  Tätä minulta kysyttiiin jälleen kerran.

Vastasin, tottakai on hyvä mennä puistoon ja tehdä ihan niitä kotoisia asioita lapsen kanssa, mutta tanssimaan voi tulla koska;

Lapsella on luontainen into liikkua, tutkia ympäristöään koko kehollaan.
Lapsen kehityksen ja kasvun kannalta on tärkeää, että lapsi hahmottaa oman kehonsa.
Lapsi kokee mielellään liikkumisen ja rytmin riemua, rauhoittuu myös silitykseen ja syliin.
Tanssin parissa myös lapsen kielellinen kehitys vahvistuu, loruillen ja sanoittaen.
Lapsen on hyvä tutustua toisiin lapsiin, olla osa pientä ryhmää oman turvallisen vanhemman kanssa.
Lapsesta on hauskaa tutkia eri liikuntavälineitä esim. hulavanne tarjoaa uskomattoman seikkailun niin lapselle kuin lapsen kanssa olevalle aikuiselle.

Aikuisestakin on mukava nauttia lapsen kanssa olosta, kohdata oma lapsi  ilman häiriöitä.
Aikuinen ja lapsi voivat tehdä samaa asiaa, eli tanssia, lapsi lapsen tavallaan, aikuinen aikuisen tavalla.
Aikuisesta on mukava kohdata toisia samassa elämätilanteessa olevia aikuisia, jakaa vanhemmuutta.

Joten mennään puistoihin ja mennään tanssimaan, ja jos ei tanssitunnille, niin tanssitaan sitten puistossa  syksyn lehtien sataessa taivaalta ja tuulen humistessa ympärillämme.

Why dance with one´s toddler and not go,let´s say ,to play in the park?  I was asked this question once again.


" Sure, of course one can go to the park or do the usual things with one´s child, but one can to the dance class, because;
 A child is enthusiastic to move by nature, to explore his  surroundings with the whole body.
It is important for the children´s development  that he or she  perceives his own body.
A child  is eager to  experience the joy of movement and rhytm, and then  calm down cuddled into his or her parent´s lap.
A child´s  verbal development is strenghed with rhymes.
It is good that young children get to know other children in a small group with their own parent.
A child is excited to explore, a hola- hoop can offer an incredible adventure for a toddler and his or hers parent.


A parent  enjoys being able to concentrate to  her own children  without disturbance.
An adult and a child can do the same thing - dance - the child in  his  or her way and an adult wiht her own abilities.
A parent can enjoy meeting other parents who are living  similar phase int their lives.

So, let´s go to the park and to dance, and if not to  a dance class , then let´s dance in the park with autumn leaves falling and the wind humming around us.