Tanssituntien alkamisen jälkeen tunneilla ryhmäytymisen vaihe. Kokeilukerrat ovat takana, ja on päätetty aloittaa jossakin ryhmässä tanssiminen, sitouduttu uuteen harrastukseen ainakin vähäksi aikaa.
Lapset ja vanhemmat alkavat tuntua tutummilta. Opettajana autan ryhmäytymisessä, on tehtäviä, joissa tervehditään oman ryhmän jäseniä. Tämä ryhmäytyminen on todella tärkeää lapselle. Pienelle lapselle ryhmässä olo on uusi kokemus, ja hänellä kestää tutustua uusiin ryhmän jäseniin. Lapsi tutustuu toisiin lapsiin ja toisiin aikuisiin. Tämä on syy, miksi suosittelen, että alkukaudesta tunneilla olisi aina sama aikuinen lapsen kanssa. Ryhmäytyminen olisi silloin nopeampaa. Ryhmäytyminen on myös yksi syy, miksi lapsen mukana olisi hyvä olla vain yksi aikuinen, ryhmän koko ei voi paisua liian suureksi. Mitä suurempi ryhmä sitä hitaampaa ryhmäytyminen on. Pienen lapsen vanhempi saattaa huomata, että jos on ollut kerran pois tunnilta, niin lapsen täytyy taas alkaa ikäänkuin tutustua tanssitunnilla olijoihin uudestaan, ja jos tunnilla on jälleen uudet aikuiset tuttujenkin lasten kanssa, niin se hidastutttaa lapsen ryhmässä oloon sopetutumista.
On hienoa, että molemmat vanhemmat haluavat olla osana oman lapsensa harrastusta, mutta kannattaa ajatella asiaa lapsen näkökulmasta harrastuksen alkuvaiheessa. Vaihtuvat aikuiset on helpompi kestää, kun tanssitunneilla olo on lapselle tutumpaa. Jotkut tunneille osallistuneet vanhemmat ratkaisivat asian niin, että äiti oli mukana syyslukukauden ja isä kevätlukukauden. Se toimi hienosti! Ei ole väliä, onko mukana tanssija isä, äiti, mummi vai hoitaja. Tärkeintä on,että alussa hän olisi sama ja tunnistettava pienen lapsen näkökulmasta.
Vieraillessani Oslossa muutamia vuosia sitten, siellä oli käytäntö, että tunneilla käyvät ne lapset ja ne aikuiset, jotka on tunneille ilmoitettu. Siellä ryhmä toimi upeasti, aikuiset olivat tuttuja kaikille lapsille, mikä mahdollistii monenlaisia tansseja, joissa lapset vaihtoivat aikuista tanssin edetessä. Samoin aikuiset olivat läheisessä vuorovaikutuksessa keskenään.
Ryhmäytymisellä on väliä, tanssissakin!
The beginning of the dance season is over. Now we are in the process of becoming a functioning group. Trying this or that group is over, everyone is committed to this dance hobby at least for a while.
All the children and adults seem familiar to each other at the dance lesson little by little. As a teacher I am actively working towards becoming a group. There are little assigments to say hello to each other during the dances. Becoming a group is very important for the children. Participating in a group activity is usually be new to children. It takes time to become familiar with all the children and all the adults in the group. This is the reason why I strongly recommend that a child is accompanied by the same adult during the first months. Becoming a groups is faster with same participants.
Becoming a group more easily is also behind my request that only one parent joins the participating child. There jsut isn´t room for two adults with every child, and the rules must be same for eveyone naturally. The bigger the group the slower the getting to know everyone is.
A parent might notice that if she or he is not present once, then the next time his or her child might start the introduction process all over, and it is certainly far more difficult for the child if the adults in the class are not the same, but new ones again.
It is admirable that both parents want to join their child in the new activity, but I find it is valuable to tthink this over from child´s perspective first. It is easier for children to handle new adults when the actual being in the dance lesson feel natural for them. One family made a desicion: the mother was the adult dancer during the autumn term and the father took over after Christmas. It worked very well! It really doesn´t matter if the adult in the dance lesson is a father or a mother, grandmom or care taker, as long as the adults stays the same at the beginning.
A couple of years ago I visited Child/ Adult dance lesson in Oslo, and in that school they had a practise, that the same children and adults participated the class every time. The group worked wonderfully, all the adults and children were close, which enabled the group to dance exercises and litte dances where children danced with different adults. Also the adults had become close with each other, new friendships had been formed.
So becoming a group really matters in dance as well!
