Äänestä ja hiljaisuudesta, Sounds and silence

kuvassa äänirauta - tuning fork in the picture

 

Kuinka paljon ääntä voi olla tanssitunneilla? Mikä olisi sopiva taso?
Kuinka paljon opettaja puhuu? Kuinka paljon lapset voivat ja saavat puhua ja missä vaiheessa tuntia?

Opettaessani pienten lasten tanssitunteja törmään päivittäin sopivan äänen tason löytämisen haasteeseen.  Aikuinen-lapsitunneilla lasten mukana seuraavat aikuiset kontrolloivat myös äänten nousemista liian  korkeaksi, joten siellä äänitaso on yleensä aika sopiva.

3-5-vuotiaiden tunneilla äänen nouseminen liian kovaksi on ehkä yleisintä. Pienet lapset ovat itsenäisesti  tunneilla, mutta heidän itsesäätelytaitonsa eivät  ole vielä kovin kehittyneitä.  Tanssitunneilla ääntä tulee musiikista , yhdessä loruilusta, opettajan ohjaamisesta ja palautteen annosta.  Lapset myös ääntelevät innostuksesta tanssiessaan, koska lasten toiminta on usein tässä vaiheessa hyvin kokonaisvaltaista.  He ilmaisevat itseään liikkuen ja ääntelehtien .  Jos tanssii kissatanssia, mutta ei saa maukua ja sihistä samaan aikaan, lapsi saattaa turhautua. Toisaalta jos kaikki sihisevät ja maukuvat, niin musiikkia ei tahdo kuulla yksikään kissatanssin tanssijoista, ja samalla melutaso nousee luoden levottomuutta tuntitilanteeseen.

Sopivan äänibalanssin löytäminen ryhmähallintatilanteessa on yksi tanssinopettajankin työn kulmakivistä.  On olemassa monia harjoituksia, jossa lapset löytävät hiljaisuuden, kuunnellaan kevyitä askelia, rauhoitutaan loppurentoutuksessa jne. mutta viime aikoina olen aloittanut
 ns. aktiivisen kuuntelemisharjoittelun, jossa lapsi keskittyy  kuuntelemaan ympäristöään.  Se kestää vain hetken, ja tehdään seuraavalla tavalla.
Istumme rauhassa risti-istunnassa esim. alkupiirissä, laitamme kädet vaikkapa syliin ristiin, ja sitten kaikki kuuntelemme hetken. Sen jälkeen lapset saavat kertoa, mitä he kuulivat ( usein he kuulevat ilmastoinnin, flaemenco-kenkien kopinan naapurisalista, puhetta oven takaa....) Tästä on helppo käynnistää  tunti, kun olemme virittäytyneet yhdessä kuuntelemaan. Vaikka pyydänkin lapsia kuuntelemaan ääniä, niin samalla he tulevat tietoisiksi tilasta, jossa olemme, toisista tanssitunnin oppilaista ja ennen kaikkea itsestään. Hiljaisuudesta  on hyvä aloittaa tanssiminen.

Tästä linkistä lisää äänistä ja hiljaisuudesta.

http://m.meidanperhe.fi/artikkeli/kasvu/psykologi_lapsi_tarvitsee_vapaa_aikaa_melusta_1

How much sound and loud voices can there be during a dance lesson? How much can the pupils speak and how much does the teacher talk in a class?  I wonder this  issue daily with my work as a dance teacher with young children.

In  adult - child lessons the adults help the children all the time. They also help the children keep the voices down in a comfortable level. But the situation is very differenet once the children grow little older, 3-5 years old, and attend the dance lessons by themselves.

In that age  childrens´ self-adjusting mechanisms are just  developing, and having self-control in all situations is not to be expected yet.  There is music playing, rhyming together, teacher giving directions and feed back, these are sounds that  already are in a dance room.  Children often make sounds themselves while dancing.  They express themselves comprehensively. If one dances a cat dance, then one wants meow and hiss, and if makings sounds is not wished, one might feel very frustarated.  But on the other hand, if all the little cat dancers make loud cat sounds, then no one is able to hear the music anymore.  And the louder the sound ,the restless the situation becomes.
Finding the suitable sound balance in a class situation is one of the corner stones even in a dance teachers´s work. There are many dance exercises that help pupils to find silence, let´s move with light steps, let´s relax and let´s be quiet at the same time and so on.

But lately, I ´ve begun so called  active lisstening exercises with my young students. It only takes  a moment and is quite simple.
 We for example sit in a circle our legs crossed and hands placed on our laps nicely.  Then I ask children to lissten all the sounds they are able hear .  A´ll asfter that I ask them what did they hear ( they might hear air conditioning, the sounds of flamenco-shoes form the next studio, people talking in the corridor...).
Although I inivite children to lissten to the sounds, they also do become very aware of the enviroment around them, other participants and most of all they become tuned to "lissten to themselves". From this silent moment it is really easy to begin our lesson.